Ei löydy onnelasta onnea

Tiedättekö illan jolloin olet aivan yksin ja tuntuu että kuolet vitutukseen. Onneksi kuitenkin on ihania ystäviä jotka vetävät sinut kuopasta ylös ja saavat piristymään. Toinen juttu on kuitenkin se että yhdet jää harvoin yksiksi. Ja että vitutukseen ei kannatta juoda päätä täyteen viinaa. Nämä asiat saa aika monta kertaa kokea kantapään kautta ennenkuin oppii.

No mitä tapahtuu kun tekee kaiken tämän? Silloin kun on jättänyt aivot narikkaan. Eikä vielä narikassakaan tajua että aivot ovat jääneet narikkaan. No minä voin ainakin kertoa oman kokemukseni tästä kaikesta ja aamulla ei enään naurattanutkaan.

Elin vielä silloin mieheni kanssa yhdessä mutta olimme jo eroneet. Päätin pienen vitutuksen pääteksi lähteä yhdille ystäväni kanssa. Kohta huomasinkin että olin juonut aika monta.. Siinä vaiheessa en edes ajatellut koko asiaa. Kuitenkin päätin vetää sinkku vaihteen päälle ja kokeilla ensimmäistä kertaa miltä tuntuu saalistaa miehiä. Suuntasimme toiseen baariin ja päätimme juoda vielä "parit". Jotenkin kummasti päädyimme keskelle poikaporukkaa, siis todellakin poikaporukkaa. Hmm, mietin. Missä ne miehet on? Jaa, noo tarjonta ei mikään parhain mutta mukavahan se on jutella ihmisten kanssa. No yllätys, päädyn juttelemaan ihan kivan pojan kanssa. Kerromme perustiedot ja sen sellaista..

Valomerkki tulee, taino en muista tuliko vai oma mittani täyteen. Yllätys, lähdimme yhtä matkaa ruokapaikan kautta pojan luokse. Kaikki on ihan hyvin, kuunnellaan musiikkia, istutaan vierekkäin ja ihan suloista. Hetken päästä tajuan että oksettaa, no sen ehdin tajuta ja yks kaks sukkahousut peittyvät oksennuksella kuten myös puulattia. Silloin tulen järkiini, nyt äkkiä kotiin! No kohteliaisuuttani kerron pojalle että haluan lähteä kotiin. Yllätys hän alkaa pussailla ja vetää minut sänkyyn. Hyi, hyi se olo mikä minut täyttää kun kuvittelen sukkahousujani. Onneksi sekin unohtui äkkiä...

Aamulla heräät. Et ole ikinä ennen ole herännyt mistään "vieraista". Kehon täyttää paniikki. Mietin vain päässäni että tätäkö se sitten on sinkkuna, yhden illan juttuja ja aamulla jumalaton morkkis. Keräät tavarasi ja yrität hiipiä hiljaa pois. Eihän se onnistu. Tökerönä toivotat hyvää jatkoa?! Ja vedän hupun syvälle päähän.

Koti matkalla ajatuksissa vilisee edellinen yö. Mikä tämän pojan nimi oli? Asunto näytti siltä että siellä asuu tyttöystäväkin? Miten miehen(pojan) suhteen arvostelukyky voi noin pahasti horjua? Miksi, oi miksi?

(Kuva:weheartit)

Tyyppiteoriaa osa 1

Saalistaja

Baarissa on yleensä ainakin yksi tämän tyypin edustaja. Hänet tunnistaa komeasta ulkomuodosta, josta hän itsekin on hyvin tietoinen. Tällä miehellä on oma persoonallinen tyylinsä, sopivan rento mutta trendikäs. Vaatteet korostavat hänen treenattua kroppaansa. Kuinka hän sitten käyttäytyy? Saalistaja katsoo jokaisen naispuolisen perään ja näyttää samalta kuin leijona vaanisi uhriaan. Mies ei häpeile yhtään. Hän kuitenkin osaa yleiset käytöstavat ja tällä tavalla antaa itsestään herrasmies vaikutelman. Naisten on vaikea vastustaa tätä miestä, jonka katse huokuu vaaraa, mutta vaikuttaa samalla unelmien prinssiltä. Tiedät, että hänelle ei pidä antaa minkäänlaista vinkkiä kiinnostuksestasi, mutta silmäpeli on välttämätön. Hän syö sinua katseellaan ja sinulle tulee nälkä... 

(Kuva: weheartit)

Meille, teille vai eri teille?

"Kun mies ei urbaanioloissa pysty metsästämään eläimiä, niin se metsästää naisia ja kun taas nainen ei urbaanioloissa pysty perustaan perhettä, niin siihen on samastunu tää miehinen metsästysvietti ja se metsästää miehiä." Kumman kaa Ellun keittöpsykologia on mun mielestä osunut oikeaan. Nykyisin moni haluaa olla ikinuori ja vapaa mahdollisimman pitkään. Kuitenkin irtosuhteet ja monen henkilön tapailu ei tunnu olevan hyväksyttävää. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu läheisyyden kaipuu ja sinkkuna kaikilla ei ole mahdollista käpertyä jonkun kainaloon, kun halipula iskee. Mitä siis teemme?

               Tarina, jonka uskon monen kokeneen. Tyttö lähtee juhlimaan kavereiden kanssa. Alkuilta on vietetty itseä ehostellen, hyvää musaa kuunnellen ja tunnelmaa kohottavaa nauttien. Mennään baariin, tanssitaan ja katsellaan illan tarjontaa. Tyttö bongaa väkijoukosta mielenkiintoiselta vaikuttavan pojan. Hyvä kroppa, kiva tyyli ja söpö hymy. Tytön ja pojan katseet kohtaavat, silmäpeli alkaa. Ilta etenee, nautitaan hyvästä seurasta ja hauskasta menosta. Tyttö lähestyy poikaa ja aloittaa keskustelun jollakin hauskalla kysymyksellä. Keskustelu etenee, jutellaan perusjuttuja; opiskelusta, töistä, harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista. Valomerkki lähestyy ja koittaa ratkaiseva hetki. ”Meille, teille vai eri teille?” Kumpikin on sinkkuja, vähän humalassa ja viime kerrasta on jo sen verran aikaa, että kaipaa toisen kosketusta. He ottavat takit narikasta ja päätyvät samaan osoitteeseen. He nauttivat toistensa vartaloista, saavat kaivattua läheisyyttä ja pitävät hauskaa. Aamulla he juttelevat niitä näitä ja vaihtavat mahdollisesti numeroita. Jos poika ei kuitenkaan ollut sellainen, jonka tyttö voisi tavata myöhemminkin, niin pelkkä pusu hyvästiksi riittää. Onko tämä sitten väärin ja tekee sinkkunaisista hutsuja? Ei ainakaan minun mielestäni. 

(Kuva: weheartit)

No boyfriend, No problem

Niinhän sitä monesti luulee, viittaan siis otsikkoon. Tuntuu, että sinkkuna on enemmän ongelmia kuin parisuhteessa. Tai ainakin nyt luulen niin. On tietty liikaa aikaa ryypätä ja sitten harrastaa morkkista monta päivää. Kuitenkin tätähän sitä odotti, kun erosi aikoja sitten. Ja jahkaili eron kanssa tyhmistä syistä. Vai odottiko? Luulinko saavani jonkun vakkarin joka toteuttaa kaikki toiveeni, ilman tunteita ja ilman mitään siteitä, niin kai luulin..

No odotat aikaa, että "jee nyt minä oon sinkku". Sitten kuitenkin rakastut samantien johonkin kusipäähän, joka leikkii sun tunteilla ja sitten dumppaa sut ojaan. No ei ihan mut melkein. Sitkun yrität kysellä toiselta että mitä ihmettä kun näin kävi, ei, ei stna kun sit ei voi ees enään vastata mihinkään tai kertoa syytä tai edes valehdella jonkun syyn. Miehet, mikä vttu teitä vaivaa?! Ensiks luvataan kuu taivaalta ja sitten ei mtn. Ollaan muka jo tapailuvaiheessa, mutta sitten vaan yks kaks kaikki loppuu seinään.

No onneks ainakin tuli huomattua että vtutukseen ei kuole, mutta se hajottaa niin maan perkeleesti että asiaa voi puida vielä monta kuukautta...

Ja mikä meitä naisia, tai ainakin minua vaivaa. Miksi en vaan voi heivata tätä kusipäätä mun mielestä ja jatkaa tätä "ihanaa" sinkkuutta?

(Kuva wehearit)